Historia

Tarina Pyhtään Korpisusien synnystä


Olipa kerran kasosveljekset, joiden vanhemmat toivoivat saavansa poikansa partioon. Ihmisiltä kyseltyään he kuulivat, ettei paikkakunnalla ole, vaan on mentävä Kotkaan. Sinnepä vanhempamme  sitten vuoroviikoin poikiansa - bussilla, kun ei ollut autoa.  Uudelta vuodelta sitten liittyi joukkoon kolmaskin poika ja kolmisin vuorottelen homma luisti.

Alkusanat
Keväällä 1979 vietettiin Karhulassa piiripäivää "Alajuoksun ylitys". Sinne olimme me kolmen pojan vanhemmat vieneet poikamme sudarikisaan. Paikalle olivat tietenkin kokoontuneet  alueen kaikkien lippukuntien johtajat ja muut "silmäätekevät." Siellä sitten muistaakseni aivan ex tempore saatiin kokoon joukkio, johon kuuluivat Lars Forsman, Petteri Leinonen, Päivi Taussi, Antero Sala, Anu Ojalasekä Maija ja Kari Miettinen. Tapaamisen aikana päätettiin tutkia mahdollisuuksia oman partiotoiminnan perustamiseksi Huutjärven alueelle "vanhojen" lippukuntien tuella, jonkinlaisena kummilapsena.


Toiminnan käynnistyminen
Syksyllä 1979 sitten saatiin koolle Huutjärven koulun 6. ja 7. Luokan oppilaista joukko, jonka varaan toiminta voitiin perustaa. Syntyi Lohi-vartio, jonka vetäjinä toimivat Lars "Lasu" Forsman ja Petteri. Innostus oli sen verran hyvä, että keväällä 1980 voitiin perustaa toinen poikavartio, Oravat ja tyttövartio Kivitaskus, jonka vetäjäksi Tuli Päivi"Peppi"Taussi-Forssman.
Syksyllä 1980 saatiin myös sudaritoiminta käyntiin. Runkona ennen mainitut pojat Janne ja Timo Miettinen sekä Markku Ojala sekä joukko muita samanikäisiä innokkaita. Vetäjäksi saatiin Karhulasta muuttaneen, partiotoiminassa kunnostautuneen Halosen perheen tytär Taina.


Lippukunnan perustaminen
Toukokuussa 1981, kun toiminnan aloittamisesta oli kulunut melkein kaksi vuotta, katsottiin ajan olevan kypsä oman lippukunnan perustamiseksi. Lopullisen sysäyksen asialle antoi tieto, että Huutjärvelle hiljain muuttaneet Torstanssonin perheen kaksi aikuista poikaa, Janne ja Stigu, olivat olleet Kotkassa asuessaan partiotoiminnassa aktiivisesti mukana ja saattaisivat olla käytettävissä lippukuntaa perustaessa. Näin kävikin ja perustava kokous voitiin kutsua koolle toukokuun 25. Päiväksi 1981.
Jo aiemmin toukokuussa oli ollut epävirallinen partiolaisten tapaaminen, jossa perustettavan lippukunnan nimeksi päätettiin ottaa Korpisudet, Pyhtää. Nimi kuitenkin vääntyi käytössä hyvin nopeasti Pyhtään Korpisusiksi. Niinpä, kun Partiojärjestö myöhemmin esitti toivomuksen nimen muutokseksi perustellen ajatustaan sillä, että muitakin korpisusia oli lukuisia, ei lippukunnan hallituksella ja vuosikokouksella ollut mitään ajatusta vastaan ja niin Pyhtään Korpisudet vahvistettiin myös lippukunnan viralliseksi nimeksi.
Perustavassa kokouksessa valittiin lippukunnan ensimmäiseksi johtajaksi allekirjoittanut Kari Miettinen ja hallituksen jäseniksi Jan ja Stig Torstensson, Pertti Huisman ja seurakunnan yhteishenkilöksi Synnove Stenberg.
Lippukunnan tunnukseksi oli jo toiminnan alkuvaiheen aika päätetty ottaa oma huivi, jossa olisi Pyhtään vaakunan värit, musta ja hopea, jona päätettiin pitää helmenharmaata. Itse esitin jo silloin, että huivinsolki voisi olla punainen Pyhtään vaakunan mukaisesti sekin, mutta ajatus ei silloin oikein saanut kannatusta partiolaisten keskuudessa, poliittisista syistä ehkä, mutta myöhemmin tämäkin ajatus on virallisesti kirjattu järjestön tunnustoimikunassa.
Perustavassa kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisesta taustayhteisöstä; johon lippukunta voisi toimintasa tukea. Ilmeisimpänä vaihtoehtona olisi ollut Pyhtään seurakunta, mutta seurakunnassa silloin vallineiden sisäisten ristiriitojen vuoksi päätettiin, ettei lippukunta hakeudu seurakunnan siipien suojaa. Kun muita vaihtoehtojakaan ei ollut näkyvissä, päätettiin yrittää pärjätä omillamme.


Toiminta itsenäisenä lippukuntana
Ensimmäinen varsinainen tapahtuma itsenäisenä lippukuntana oli kesäleiri, jonka Lohi-vartion pojat Keijo Peltonen ja Mika Asikainen olivat ideoineet. Leiri oli lähtökohdiltaan kokolailla hurja, sillä ainoana aikuisena 32 partiolaiset joukossa oli allekirjoittanut. Alunperin oli Jan Torstenssonin tarkoitus osallistua, mutta voittamattomien esteiden vuoksi hän ei päässyt tulemaan. Aiemmin mainittu Pentti Huisman toimi leirin majoitusvälineiden hovihankkijana, hänellä kun haminalaisena oli suhteita Puolustusvoimiin. Leirin muun tarpeiston toimitti paikallisen osuusliikeen silloinen hoitaja Osmo Peltonen, joka vanhempainneuvoston puheenjohtajan oli muutenkin varsinainen lippukunnan "kummisetä."
Partiotaitokisat ovat olleet alusta saakka lippukunnan toiminnassa hyvin keskeisellä sijalla. Petterin ja Lasun mukaan "maalaispojat" osasivat luonnostaan toimia maastossa kaupunkilaisia tarkoituksenmukaisemmin, josta syystä menestys kisoissa ei niin merkillistä ollut. Meistä se oli merkillistä, sillä ensimmäisestä kisasta, johon poikamme, tarkemmin Lohi-vartio osallistui, oli tuomisina ykkösija ja SM-kisoissa Kokkolassa samana talvena 1982 seitsemäs sija vihreässä sarjassa. Se lienee paras saavutus lippukunnan historiassa.
Talvileiritkin ovat kuuluneet kuvioihin heti alusta saakka. Vuodenvaihteessa 1981-1982 pidettiin ensimmäinen talvileiri Kokkokalliolla Siltakylän metsästysseuran majalla. Vetäjinä toimivat Jan ja Stig Torstensson. Osaanottajia oli noin parikymmentä tyttöä ja poikaa.
Kesäleiri 1982 pidettiin Kuusisaaressa Äyspään rannalla. Edellisvuodesta viisastuneena allekirjoittanut sisällytti jo leirille ilmoittaumiskaavakkeeseen kohdan, jossa tiedusteltiin vanhempien mahdollisuutta osallistua leirin ohjaus-  ja huoltotehtäviin. Haku tuottikin tulosta siinä määrin, että muun muassa kaksi seuraavaa lippukunnanjohtajaa, Seppo Hasila ja Juhani Jäppinen, antoivat pikkusormensa lippukunnalle tuon leirin aikana.
Sillä leirillä ei sitten enää tarvinnut majoittua armeijan lainateltoissa. Edellistalvena oli SOK:n Kouvolan piiri päättänyt lopettaa oman perheleiritoimintansa ja lahjoittaa tarpeettomiksi käyneet teltat pois. Huutjärveläinen Veikko Honkanen oli saanut tehtäväkseen lahjoitusten täytäntöönpanon ja kun hän ja edellämainittu Peltosen Osmo olivat "saman virman" miehiä, ei ollut ihme, että osa teltoista lankesi Pyhtään Korpisusille.
Alkutaipaleen tapahtumista voisi vielä kertoa TOIMINTATONNISTA ja siitä, mitä kaikkea se poiki. Pyhtään Säästöpankki yhdessä muiden säästöpankkien kanssa osallistui syksyllä 1982 valtakunnalliseen Toimintatonni- kampanjaan. Pelin henkenä oli, että esitä meille hyvä syy niin me annamme sinulle tonnin. Pyhtään Säästöpankin silloinen johtaja Martti Salonaho soitti allekirjoittaneelle ja kehotti partiolaisia hakemaan kyseistä tonnia. No, tonnia haettiin kolmen laavun hankkimiseksi ja kaukaa viisaasti luvattiin laavun syrjään vähän mainostilaa, mikäli valinta sattuisi osumaan meihin. Näin kävikin, rahat saatiin ja laavut hankittiin: kaksi vihreää kilpailulaavua ja yksi puuvillainen sininen.
Merkittävin asia tonnin tiimoilta tapahtui kuitenkin vasta sinä iltana, jolloin tonnin luovutuksesta oli ollut paikkakunnan lehdessä uutinen. Uutisen oli lukennut paikallinen maanviljelijä Eero Vanhala. Hän soitti illalla ja kysyi, olisiko lippukunnalla käyttöä kämpälle. Kämppä oli Eeron perheen vanha takapeltotukikohta, jota perhe ei ollut käyttänyt enää vuosiin ja joka mätänisi paikalleen ja joutuisi purettavaksi, ellei...

Lopunhan kaikki jo tietäväkin. Paikalla seisoo tällä hetkellä kaksi majaa, joita kumpaakin voisi hyvällä syyllä kutsua JUSSINMAJOIKSI!


Toimeksisaanena
Kari Miettinen
Se ensimmäinen lpkj


Lähde: KALTIO 10-v numero 1991

[Lähde: Pyhtään Korpisudet ry 20 v-historiikki 2001 (muokattu)]